Heyy!
Lauantaina lähdettiin kiertämään Lontoota toiseen otteeseen.
Tällä kertaa keskityttiin vaan shoppailuun, yllätys yllätys.
Tiian pomo oli vinkannut, että Hastingsin Information
Centeristä saa junalippuja ostettua tuntuvalla alennuksella ja mehän
suunnattiin heti sinne. Jep, liput sai melkein 8 puntaa halvemmalla ja se oli
erittäin jees. Kieltämättä mulla kävi mielessä pieni ajatus, että tässä on joku
koira haudattuna mutta se sitten unohtui.
Lauantaiaamuna 9.30 hypättiin junaan. Lipuntarkastaja pyysi
kaikkia näyttämään lippuja ja meikäläiset kirkkain silmin vetäisi halvat
junaliput esille. Lipuntarkastaja kertoi meille, että nämä kyseiset liput ei
käy tässä junassa. No niinpä tietysti. Yleisesti ottaen kaikki tämän maan
asukit kenen kanssa on tullut asioitua ovat olleet todella ystävällisiä ja
mukavia, paitsi tämä henkilö. Töykeästi hän ilmoitti, että te jäätte pois
ensimmäisellä asemalla Lontoossa. Kiitos vaan… Onneksi siellä asemalla meitä
autettiin ja päästiin vihdoin Lontoon keskustaan.
Päivä Lontoossa meni kivasti. Ihmisiä oli aivan jäätävän
paljon ja tuuli oli kylmempi kuin Suomessa -30 astetta, mutta on se silti niin
upea paikka. Kierreltiin kaupoissa ja vähän shoppailtiin ja käytiin syömässä.
Tulomatka junalla oli taas sellaista seikkailua. Ensin
Lontoon asemalta piti matkustaa johonkin paikkaan nimeltä East Croydon?! Öö
jep. Siellä oltiin kysymysmerkkeinä, mutta onneksi täältä löytyi ystävällistä
henkilökuntaa ketkä meitä opasti. Tämä kyseinen henkilökunta myös kysyi
ollaanko ruotsalaisia. EI. Meitä on myös luultu saksalaisiksi ja yksi asiakas
töissä luuli mua skottilaiseksi. Hahaa, ei ihan. Matka Lontoosta Hastingsiin
kesti junavaihtoineen yli 2 tuntia… Hohhoijaa. Oltiin kotona vasta puoli 11
illalla ja arvatkaa vaan kuinka rättipoikkipuhki.
Sunnuntaina kierreltiin Hastingsin Vanhan Kaupungin
pikkuputiikkeja. Siellä oli ihana tunnelma. Sunnuntaiaamupäivä pikkukaduilla.
Kahvi tuoksuu ja linnut laulaa. No okei, linnut ei laulanut. Lokit ei laula, lokit
rääkyy. Ne rääkyy myös joka aamu meidän ikkunan takana. Siellä ne rumilukset
istuu katon reunalla ja jokainen raakkuu vuorollaan. Yäk. Kaupoista tuli
ostettua hieman matkamuistoja ja tuliaisia. Sunnuntai-iltana käytiin
kävelemässä rannalla. Pimeä meri on niin pelottava!
Maanantaisen vapaapäivän missio oli metsästää uusi
matkalaukku. Voi kyllä. On tullut shoppailtua sen verran, että vaatteet ja
etenkään mun uusi kenkäkokoelma ei mahdu laukkuun. Pikku kierroksen jälkeen
laukku löytyi Sports Directista 17 punnalla!! Huhhuh. Laukun oikea hinta oli 50
puntaa eli aika hyvä diili ;) Raahatessamme laukkua kotiin meidät pysäytti
nainen ja kysyi mistä ollaan laukku ostettu kun oli noin halpa. No niin! Ei
mikään ihme, että ihmiset keskustassa tuijotti meidän uutta laukkua koko ajan
kun siinä komeili kissan kokoinen 70% DISCOUNT lappu! Mä jo kuvittelin, että
yks mies meinasi ryöstää meidät kun se jäi kyyläilemään tota laukkua. Jepjep
Laura…..
Tiistaina mulla oli tosi karmea kurkkukipu ja töissäkin olin
vähän horroksessa koko ajan. Hutera olo eikä kävelymatka kotiin auttanut asiaa.
Tiistai-ilta meni vaan peiton alla maatessa. Onneksi Bob ja Viv antoi mulle
lääkettä!
Keskiviikko. Enää päivä jäljellä. Ihan hullua. Töissä
oli haikea fiilis kun ajatteli, että pari päivää enää. Työkaveritkin koko ajan
kyseli mun kotiinlähtöfiiliksiä ja siinä se todellisuus jotenkin iski. Mä oon 2
päivän päästä jo kotona. Apua.
Keskiviikkoiltana Bob ja sen kaveri David vei meidät pieneen
englantilaiseen pubiin. Keskiviikkoiltaisin siellä on bändi soittamassa
bluegrass – musiikkia. Ei ihan meikäläisen musiikkimaulle sopivaa, mutta
livemusa on kuitenkin aina livemusaa. Sitä on niin ihana katsoa ja kuunnella. David
tarjosi meille muutamat sidukat ja oli muutenkin mukava ilta muutamaa ällötystä
lukuun ottamatta!
Torstaina oli tosiaan viimeinen päivä töissä… Koko päivän
oli superhaikea fiilis ja kun lähdön paikka läheni, se muuttui vaan
haikeammaksi. Kaikkia ihania työkavereita tuli halailtua ja muutama kyynelkin
tirautettua. En voi käsittää miten aika on mennyt näin nopeasti. Ei voi kyllä
kukaan muukaan. Mulle tulee ihan hirveä ikävä koko Serenityn ihanaa porukkaa. Julie, Star, Michael, Vicky,
Ashleigh, Penny, Jaz, Amie, Abbie ja Camilla, I will miss you all!! xoxo <3